Kotitalousoppiaine on ainoa oppiaine, jonka tavoite on valmistaa nuoria oman arjen- ja elämän hallintaan. Vahva kotitaloustaitojen osaaminen, mm. ravinto- ja talousosaaminen sekä yhdessä elämisen osaaminen, todistetusti ehkäisee laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa ilmeneviä yksilöiden ongelmia kuten, velkaantuminen, ravitsemukselliset häiriöt, opintojen keskeyttäminen ja syrjäytyminen, silti Suomessa edelleen puuttuu kotitalousopetus toisella asteella. Kotitalousopetuksen tarjoaminen toisella asteella olisi kansantaloudellisesti kustannustehokas keino parantaa elämänlaatua ja välttää yhteiskunnalle kalliita sosiaalisia ongelmia.

Kotitalousosaaminen on jokaisen tarvitsema arjen perustaito

Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet kuvaavat kotitalousoppiaineen elämän- ja arjenhallinnan kannalta harvinaisen merkittäväksi oppiaineeksi. Kotitalous on perusopetuksen ainoa oppiaine, jonka tavoitteena on valmistaa nuori aloittamaan hallittu oma elämä ja ylläpitämään omaa taloutta ja arkea hyvinvoivana läpi elämän sekä yhdessä elämiseen erilaisissa yhteisössä: kodissa, suvussa, ystäväpiirissä, työpaikalla.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 kotitalousoppiaineesta

”Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoa toimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Opetuksella tuetaan oppilaiden kasvua kodin arjen perusedellytysten ylläpitämisestä huolehtiviksi kuluttajiksi. Kotitalousopetuksessa kehitytään kanssaihmisistä huoltapitäviksi lähimmäisiksi ja kasvetaan perheen, kodin ja yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.

Opetus antaa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhdessä elämiseen. Kotitalousopetuksessa luodaan perusta kestävään asumiseen, ruokaosaamiseen ja kuluttajuuteen. Oppilaat saavat käsityksen kodin teknologisoituvasta arjesta, kustannustietoisesta toiminnasta sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä kotitalouden toiminnassa.

Kotitalouden keskeisten sisältöjen ja oppimistehtävien avulla kehitetään oppilaiden suunnittelu-, organisointi-, työskentely- ja voimavarojen hallinnan taitoja. Kotitalouden tehtävänä on vahvistaa valmiuksia pitkäjänteiseen työskentelyyn, yhdessä toimimiseen ja kriittiseen tiedonhallintaan. Erityistä huomiota kiinnitetään jokaisen oppilaan yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen osallisuuteen oppimistilanteissa. Oppiaine kasvattaa toiminnallisuuteen ja yritteliäisyyteen sekä vastuullisuuteen ja taloudellisuuteen.

Oppiaine soveltaa toiminnaksi eri alojen tietoa, ja yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa monipuolistaa oppimiskokemuksia. Eheyttävä opetus tukee erilaisten kodin arkeen liittyvien käsitteiden, asioiden tai ilmiöiden keskinäisten yhteyksien ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä syventäen oppimista. Kotitalouden opetus kattaa laaja-alaisen osaamisen kaikki osa-alueet.

Kotitalousopetus rakennetaan suunnitelmalliseksi oppimista tukevaksi jatkumoksi, jolloin tiedot ja taidot syvenevät vaiheittain kokonaisuuksiksi. Oppilaiden itsenäisyys ja vastuu kasvavat vähitellen, ja opetus ohjaa ongelmanratkaisuun, tiedon ja taidon soveltamiseen ja luovuuteen. Opittua sovelletaan ja syvennetään omassa kodissa ja lähipiirissä kotitehtävien avulla.”

Kotitaloustaitojen kehittymisen jatkumo ei Suomessa toteudu

Jo kauan on ollut trendi, jossa kotitalousosaamisen informaali oppiminen kotona ja perhepiirissä on heikentynyt. Yhdessä tekeminen kodeissa ei toteudu. Kodin töitä ei tehdä yhdessä, tai ne ostetaan yhä useammin palveluina, täten lapset eivät opi kodin välttämättömiä taitoja kotona. Perusopetuksen kolme vuosiviikkotuntia eivät riitä korvaamaan tätä oppimisen puutetta, varsinkaan, kun kotona opittujen taitojen puutteessa nuoret tulevat formaaliin kouluopetukseen yhä puutteellisemmin perustaidoin.

Kotitaloustaitojen oppiminen pitäisi olla jatkumo, joka alkaa kotona ja jatkuu nuoren laajenevassa elinpiirissä olevien arjentaitojen hallinnan opettelusta peruskoulussa sekä toisella asteella ja edelleen mahdollisesti yliopistossa. Suomalaisissa yliopistoissa kotitaloutta opetetaan ja tutkitaan, ja suomalainen kotitalousosaaminen onkin maailmalla arvostettua.

Toisella asteella kotitalousopetusta ei kuitenkaan Suomessa anneta omaa kotitalouttaan perustaville nuorille, vaikka vahvemmilla oman elämän hallinnan taidoilla voitaisiin merkittävästi auttaa nuoria arjen- ja elämänhallintaan. Tämä arjenosaamisen heikkous kostautuu yhteiskunnalle monin kerroin nuorten ja myös aikuisten arjenhallinnan ongelmissa.

Arjenhallinnan ongelmat näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa mm. kotitalouksien talousongelmina, kuluttajien sopimus- ja asiakkuusongelmina, ravitsemusongelmina ja ylipainoisuutena, mielenterveysongelmina ja yksinäisyytenä, opintojen keskeytymisinä, syrjäytymisenä, syntyvyyden vähäisyytenä, ympäristöongelmina ja kulutuksen kestämättömyytenä, konkretian ja käsillä tekemisen osaamisen puutteena sekä laajemmin kotitalousosaamisen ymmärryksen puutteena – puuttuvaa osaamista ei ongelmista huolimatta osata tunnistaa eikä hankkia.

Lisäksi toisella asteella koulutetaan useimmat kotitalouksien ostopalveluita tarjoavien yritysten ammattilaiset, mutta pääpiirteittäin ilman kotitalousosaamisen sisällyttämistä opintoihin. Myös tämä puute näkyy yhteiskunnassa hyvin kirjavana kodinpalveluiden tarjontana, ja erityisryhmien kotipalveluiden useina jopa havaittuina puutteina.

Kotitalousopetuksen jatkumo on eheytettävä ja opetuksen resursseja lisättävä

Kotitalousoppiaine on ainoa oppiaine, joka tuottaa arjen- ja elämänhallinnan perustaitoja. Silti kotitalous on suomalaisen perusopetuksen yksi resursseiltaan pienimmistä oppiaineista, eikä kotitalousopetus jatku toiselle asteelle, jolla nuoret ovat parhaimmassa iässä vastaanottaa kotitaloustaitoja. Siksi kotitalousopetuksen resursseja on parannettava ja kotitalousopetus on lisättävä toiselle asteelle.

Kotitalousosaamisen vahvistuminen näkyisi suomalaisessa yhteiskunnassa monin tavoin, erityisesti suomalaisten moninaisten kotitalouksien hyvinvointina, myös maahanmuuttajien parantuneena kotoutumisena. Lisäksi yhteiskunnan voimavaroja säästyisi puutteellisten arjen- ja elämänhallinnan aiheuttamien ongelmien vähentyessä, ja ennakoiva panostus osaamisen parantamiseen olisi merkittävästi kevyempi investointi kuin korjata lukemattomia ravitsemus-, velkaantumis- ja syrjäytymisongelmia, joista suuri osa voitaisiin ehkäistä arjen- ja elämänhallinnan osaamisen keinoin.

20.12.2021

Kotitalousopettajien liitto – Hushållslärarnas förbund ry:n hallitus