Harrastuneisuus paikkaa koulutuksen vajetta
– kotitaloustaitojen sisällyttäminen sosiaalialan koulutukseen

Sosiaalialan koulutukseen ei sisälly kotitaloustaitojen opetusta, vaikka ne tulevat esille jokapäiväisessä työssä. Kotitaloustaidot periytyvät vahvasti ja näkyvät elämässä arjen haasteina, joita sosiaalialan työntekijät ratkaisevat yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa, että jokainen syrjäytyvä, niin lapsi kuin nuori, tuo yhteiskunnalle miljoonakustannukset. Syrjäytymisen riskitekijät voivat lähteä jo lapsuudesta ja huono-osaisuus mahdollisesti kasautua ajan mittaan, aiheuttaen haasteita nuoren elämään. Kotitaloustaidot tukevat nuorten itsenäistymistä ja niiden puutteellisuus voi altistaa syrjäytymiselle. Sosiaalipalvelujen piirissä olevat lapset sekä nuoret kohtaavat arjessaan haasteita. Tällöin kotitalousopetuksessa harjoiteltavat tiedot ja taidot eivät välttämättä ole elämän ykkösprioriteetteja, vaikka ne tukisivat lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kotien huonot olot tulevat esiin kotitalousopetuksessa muita oppiaineita herkemmin. Opiskelun toiminnallisuus luo rennon ja turvallisen ilmapiirin, joka mahdollistaa kuulumistenvaihdon, sekä keskustelun arjesta. Myös sosiaalialan työntekijät työskentelevät lapsien ja nuorien kanssa, esimerkiksi lasten- ja nuortenkodeissa sekä avotyössä. He kohtaavat päivittäisessä työssään asiakkaiden erilaisia arjenhaasteita.

Haastattelimme kolmea savolaistaustaista sosiaalialan työntekijää, jotka ovat työskennelleet eri maakunnissa. Kaksi haastateltavista ovat työskennelleet 15 vuotta alalla sosionomikoulutuksella ja yksi heistä on sosiaalityön maisteriohjelmaa opiskeleva sekä työuransa aloittanut henkilö.

Kotitaloustaidot sekä niiden sisällyttäminen sosiaalialankoulutukseen

Eri koulutustaustaiset haastateltavat kokivat, ettei koulutus itsessään anna valmiuksia kotitaloustaitoihin. Jokaisessa haastattelussa kävi ilmi, että sosiaalialalle hakeutuu sellaisia henkilöitä, joille kotitaloustaitoihin liittyvät asiat ovat selkeitä, ja heillä on taitoa ohjata asiakkaitaan arjen taidoissa. Työkavereilta ja kokemusvuosista on saanut paljon sitä varmuutta, jota näihin aihepiireihin tarvitaan. Haastateltavat kokivat, että työelämässä kohdataan jatkuvasti kotitalouteen liittyviä teemoja. Koulutuksessa tulisi saada varmuutta näihin aihealueisiin, eikä vain joutua nojaamaan omaan harrastuneisuuteen.

Kysyimme haastateltavilta kolmesta eri aihepiiristä – kuluttajaosaamisesta, puhtaanapidosta sekä ruoanvalmistuksesta. Suurimmaksi haasteeksi näistä osoittautui kuluttajaosaamisen teemat. Haastatteluissa tuli ilmi, ettei sosiaalialan koulutuksessa kuluttajaosaamiseen saada tarvittavia valmiuksia. Kaikki haastateltavat tukeutuivat työssään omaan harrastuneisuuteensa ja tiedonhakutaitoihinsa.

Kaksi pidempään alalla työskennellyttä sosiaalialan ammattilaista totesi, että talouteen liittyvät asiat ovat jatkuvasti esillä heidän työssään. Asiakkailla ilmenee usein talouteen liittyviä haasteita, vaikka ne eivät ole pääasiallinen syy hakeutua avunpiiriin. Toisinaan näitä asioita käsitellään esimerkiksi omilleen muuttavan nuoren kanssa. Käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi laskujen maksaminen, sähkösopimuksen teko sekä budjetointi. Vaikka talouteen liittyvät asiat ovat työssä arkipäivää, voivat nämä haasteet jäädä toisinaan akuutimpien asioiden varjoon.

Kotitaloustaitojen periytyvyys ja aikaistaminen perusopetuksessa

Kotitalous tulee monissa kouluissa uutena oppiaineena yläkouluun siirryttäessä. Siirtyminen yläkouluun on tietynlainen murrosvaihe nuoren elämässä ja se voi tuoda mukanaan erinäisiä haasteita. Haastateltavat pohtivat, voisiko kotitalousopetusta aikaistaa jo esimerkiksi alakouluun, jotta yläkouluiän tuomat tunnekuohut eivät veisi huomiota tärkeästä oppiaineesta. Lapsuudenkodin olosuhteilla on usein kauaskantoisia seurauksia lasten sekä nuorten myöhemmässä elämässä. Lasten ja nuorten terveyteen ja elintapoihin on havaittu vaikuttavan kielteisesti vanhempien taloudelliset, terveydelliset sekä sosiaaliset ongelmat. Kuten yllä mainitsimme, kotitalouden oppitunneilla saattaa tulla ilmi kodin ongelmat, joihin huomion kiinnittäminen varhaisessa vaiheessa mahdollistaa myös niihin puuttumisen aiemmin. Kotitalousopetuksen aikaistamisella voidaan vaikuttaa huono-osaisuuden periytyvyyteen ja kotitaloustaitojen laskuun.

Joissain alakouluissa kotitalousopetusta tarjotaan valinnaisaineena. Tulevien kotitalousopettajien näkökulmasta opetuksen aikaistaminen ja sen tuominen pakolliseksi oppiaineeksi olisi hyödyllistä. Yhä nuoremmat oppisivat tarvittavia kotitaloustaitoja ja myöhemmin niitä olisi mahdollista syventää yläkoulussa. Alakouluikäiset lapset ovat aidosti uteliaita ja heille uuden opetteleminen on innostavaa. Perustaitojen opettelu on tärkeää aloittaa mahdollisimman aikaisin, jotta tasoerot oppilasryhmien sisällä eivät olisi niin suuria.

Harrastuneisuus paikkaa koulutuksen vajavuutta

Kuten on käynyt ilmi, harrastuneisuus on hyvin keskeinen työväline kotitaloustaitojen neuvonnassa sosiaalityössä. Koulutuksessa ei harjoitella kotitaloustaitoja, joten näiden tietojen ja taitojen neuvominen asiakkaalle tapahtuu työntekijän oman tietotason mukaisesti. Sosiaalialankoulutuksella ei ole yhteneväistä linjausta ja ohjausta esimerkiksi kodin siisteyteen tai ravitsemustilan arviointiin. Tämä luo hajontaa ongelmatilanteisiin puuttumisessa. Haastatteluissa pohdittiin sitä, miten erilaisten työntekijöiden omat tiedot ja taidot vaikuttavat siihen, mikä on kenenkin kynnys puuttua esimerkiksi kodin puhtauteen tai riittävään ravinnonsaantiin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi olisi tarpeen määrittää yleinen linjaus, johon nojata, jolloin tulkinnanvaraisuuksilta vältyttäisiin. Tässä olisi myös mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön. Kotitalousopettajina voisimme työskennellä yhdessä sosiaalityön kanssa tai olla osana koulutusta opettamassa tarvittavia kotitaloustaitoja. Näin tukisimme lasten ja nuorten hyvinvointia ja vähentäisimme syrjäytymisriskiä.


Kirjoittajat

Hanna Laatunen, Oona Paakkunainen, Essi Rajapolvi ja Mari Riikonen 

Itä-Suomen yliopiston kotitaloustieteen maisterivaiheen opiskelijoita syksy 2022


Kuva: svklimkin