Miksi ryhmäkokoon kannattaa puuttua?
Jos koulussasi tai kunnassasi suunnitellaan kotitalousopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista yli 16 oppilaaseen, asiaan on syytä puuttua heti, ja asiaa kannattaa tarkastella ennen kaikkea turvallisuuden, opetuksen laadun, oppilaiden yhdenvertaisuuden sekä koulutuksen järjestäjän vastuun näkökulmasta. Kyse ei ole opettajien mukavuudesta tai perinteistä, vaan siitä, voidaanko opetusta toteuttaa turvallisesti ja opetussuunnitelman mukaisesti.
Kotitalousopettajien liiton näkemyksen mukaan kotitalousopetuksen enimmäisryhmäkoon on 16 oppilasta. Tämä perustuu Opetushallituksen suositukseen, oppiaineen toiminnalliseen luonteeseen, tutkimustietoon sekä vuosikymmenten aikana syntyneeseen kokemukseen turvallisesta ja laadukkaasta kotitalousopetuksesta.
Kotitalousopettajien liitton näkemyksen mukaan oppilaiden osaamisen heikentyneen lähtötason myötä olisi ajankohtaisempaa keskustella ryhmäkokojen pienentämisestä.
1. Turvallisuus on ensisijainen peruste
Kotitalous on yksi koulun turvallisuuskriittisistä oppiaineista. Oppitunneilla käytetään samanaikaisesti:
- teräviä välineitä
- kuumia liesiä ja uuneja
- sähkölaitteita
- vettä
- elintarvikkeita
- kemikaaleja ja puhdistusaineita
Opettajan tehtävänä on samanaikaisesti ohjata oppimista, valvoa turvallisuutta, seurata hygieniaa, ehkäistä tapaturmia sekä huolehtia työrauhasta. Tämä edellyttää jatkuvaa havainnointia ja välitöntä puuttumista riskitilanteisiin.
Kotitalousopetuksen turvallisuus perustuu opettajan jatkuvaan valvontaan. Kun oppilasmäärä kasvaa, valvontakatveet lisääntyvät väistämättä.
Riskit eivät määräydy luokan neliömäärän mukaan, vaan samanaikaisten vaaratilanteiden määrän mukaan. Mitä enemmän oppilaita luokassa on, sitä enemmän syntyy yhtäaikaisia tilanteita kuumiin pintoihin ja aineisiin, teräviin työvälineisiin ja sähköön liittyvissä työvaiheissa.
2. Kotitalousluokat on suunniteltu 16 oppilaalle
Opetushallituksen suositusten mukaisesti kotitalousluokat on suunniteltu 16 oppilaan ryhmille. Työpisteiden määrä, kulkureitit, laitteet, säilytystilat ja ilmanvaihto perustuvat tähän mitoitukseen.
Suurempi tila ei tee opetuksesta turvallisesta suuremmalle ryhmälle. Kotitalous on dynaaminen oppimisympäristö, jossa oppilaat liikkuvat jatkuvasti työpisteiden, liesien, tiskipisteiden ja säilytystilojen välillä.
Vaikka luokkaa suurennettaisiin, opettajan mahdollisuus valvoa, ohjata ja ennakoida riskitilanteita ei kasva samassa suhteessa.
3. Opetuksen laatu heikkenee suurissa ryhmissä
Kotitalous on taito- ja toimintapainotteinen oppiaine. Oppiminen tapahtuu tekemällä, harjoittelemalla ja saamalla välitöntä palautetta.
Suurissa ryhmissä opettajan mahdollisuus:
- yksilölliseen ohjaukseen
- eriyttämiseen
- oppimisen tukemiseen
- turvallisten työtapojen opettamiseen
heikkenee merkittävästi.
Kotitaloudessa oppiminen tapahtuu prosessin aikana. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta juuri oikealla hetkellä, ei vasta työskentelyn jälkeen.
Kasvavat ryhmäkoot vähentävät ohjausaikaa oppilasta kohden ja vaikeuttavat opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.
4. Koulun vastuu arjen taitojen opettajana on kasvanut
Tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella nuorten arjen perustaidot vaihtelevat nykyisin enemmän kuin aikaisemmin. Ruoanvalmistus-, hygienia-, kuluttaja- ja taloustaidot eivät enää siirry kaikille nuorille kodin kautta.
Tämän vuoksi koululla ja kotitalousopetuksella on entistä suurempi merkitys.
Kun oppilaiden lähtötasot vaihtelevat enemmän, myös ohjauksen tarve kasvaa. Tällöin ryhmäkokojen kasvattaminen heikentää juuri niiden oppilaiden mahdollisuuksia oppia, jotka tarvitsevat eniten tukea.
5. Lapsen etu on asetettava etusijalle
Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestämisessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Kotitalousopetuksessa tämä tarkoittaa turvallista, rauhallista ja pedagogisesti tarkoituksenmukaista oppimisympäristöä.
Kysymys ei ole siitä, kuinka monta oppilasta luokkaan mahtuu, vaan siitä, kuinka monelle oppilaalle voidaan tarjota turvallinen ja laadukas oppimisympäristö ja opetus.
6. Kotitalous tukee nuorten itsenäistymistä
Kotitalousopetuksessa opitaan taitoja, joita nuoret tarvitsevat välittömästi peruskoulun jälkeen:
- ruoanvalmistus
- taloudenhallinta
- kuluttajataidot
- hygienia
- turvallisuusosaaminen
- arjen hallinta
Nämä taidot vähentävät myöhempiä sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia.
Heikosti opitut arjen taidot tulevat yhteiskunnalle myöhemmin huomattavasti kalliimmiksi kuin laadukas opetus peruskoulussa.
7. Kotitalous on osa Suomen työvoimastrategiaa
Kotitalous tarjoaa monille nuorille ensimmäisen kosketuksen sellaisiin taitoihin, joita tarvitaan:
- ravintola-alalla
- elintarvikealalla
- puhtauspalveluissa
- kiinteistöpalveluissa
- hoiva- ja palvelualoilla
Nämä ovat aloja, joilla Suomessa kärsitään työvoimapulasta.
Kotitalous on osa tulevien työntekijöiden perustaitojen rakentamista. Laadukkaan opetuksen heikentäminen kaventaa samalla tulevaa osaajapohjaa.
8. Kotitalous on osa kokonaisturvallisuutta
Kotitalousopetus tukee yhteiskunnan kriisinsietokykyä opettamalla:
- kotivaraa
- hygieniatapoja
- turvallisia toimintamalleja
- riskien tunnistamista
- ensiavun perusteita
- arjen varautumista
Kyse ei ole vain yksilön osaamisesta, vaan myös yhteiskunnan resilienssistä.
Arjen turvallisuus- ja varautumistaidot opitaan harjoittelemalla. Niitä ei voida korvata pelkällä teoriaopetuksella.
Opetushallituksen suositus on 16 oppilasta
Keskusteluissa kannattaa muistuttaa, että 16 oppilaan ryhmäkoko ei ole yksittäisten opettajien näkemys eikä ammattijärjestön tavoite ilman perusteita.
Opetushallituksen suositukset ja kotitalousluokkien suunnitteluperiaatteet perustuvat siihen, että kotitalousopetusta annetaan 16 oppilaan ryhmissä. Suositus pohjautuu oppiaineen turvallisuusvaatimuksiin, pedagogisiin tarpeisiin, tutkimustietoon sekä pitkään käytännön kokemukseen.
16 oppilaan ryhmäkoko ei ole mielipide vaan valtakunnallisiin suosituksiin, tutkittuun tietoon ja käytännön kokemukseen perustuva turvallisen opetuksen lähtökohta.
Vastuukysymykset on syytä tiedostaa
Ryhmäkokojen kasvattaminen ei ole pelkästään pedagoginen tai taloudellinen päätös. Se on myös turvallisuus- ja vastuukysymys.
Jos koulutuksen järjestäjä tietoisesti poikkeaa Opetushallituksen suosituksista, kotitalousluokkien suunnitteluperiaatteista sekä yleisesti hyväksytyistä toimintatavoista, voidaan mahdollisissa vahinko- tai tapaturmatilanteissa arvioida, onko työnantaja toiminut riittävän huolellisesti.
Keskeinen kysymys on, onko tunnetut riskit tunnistettu ja onko niiden vaikutukset asianmukaisesti arvioitu ennen ryhmäkoon kasvattamista.
Kun organisaatio tietoisesti poikkeaa turvallisuuden näkökulmasta perustellusta valtakunnallisesta suosituksesta ja vakiintuneesta käytännöstä, voidaan mahdollisia vastuutapauksia arvioitaessa tarkastella myös tuottamuksellisuuden näkökulmaa.
Tämä korostaa koulutuksen järjestäjän velvollisuutta tehdä huolellinen riskienarviointi ennen ryhmäkokojen kasvattamista. Ryhmäkokoa kasvatettaessa olisi tehtävä myös muita toimenpiteitä turvallisuuden takaamiseksi. Kouluohjaajan lisääminen luokkaan ei paranna turvallisuutta, vaan entisestään lisää opettajan työkuormaa, koska kouluohjaajalla ei ole pedagogista osaamista eikä vastuuta oppilaista eikä turvallisuudesta, vaan opettaja joutuu vastaamaan myös kouluohjaajan tekemisistä.
Mitä opettajan kannattaa tehdä?
Jos ryhmäkokoja ollaan kasvattamassa, opettajan ei kannata jäädä asian kanssa yksin.
Ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun
Pyydä arvioimaan muutoksen vaikutuksia työn turvallisuuteen, työolosuhteisiin ja riskienhallintaan.
Ota yhteyttä luottamusmieheen tai luottamushenkilöön
Luottamusmies voi auttaa arvioimaan päätöksen vaikutuksia työn tekemisen edellytyksiin, työkuormitukseen ja työnantajan velvollisuuksiin.
Ota yhteyttä OAJ:n paikallisyhdistykseen
Paikallisjärjestö tuntee kunnan käytännöt ja voi tukea opettajia vaikuttamisessa ja neuvotteluissa.
Ota yhteyttä Kotitalousopettajien liittoon
Liitto tarjoaa asiantuntijatukea, tutkimusperusteita ja valtakunnallista näkemystä ryhmäkokokysymyksiin.
Kotitalousopetuksen 16 oppilaan enimmäisryhmäkoko perustuu Opetushallituksen suosituksiin, tutkimustietoon, turvallisuusnäkökohtiin ja pitkään käytännön kokemukseen. Ryhmäkoon kasvattaminen heikentää turvallisuutta, vaikeuttaa opetussuunnitelman toteuttamista ja lisää koulutuksen järjestäjän vastuuta. Siksi jokaisen kotitalousopettajan kannattaa nostaa esiin turvallisuus-, laatu-, yhdenvertaisuus- ja vastuuperusteet sekä tarvittaessa hyödyntää työsuojelun, OAJ:n ja Kotitalousopettajien liiton tukea.
Kotitalousopettajien liitto ry on kotitalousalan oma yhteisö ja edunvalvoja, joka edistää jäsenten ammatillista osaamista, laajentaa alan tunnettuutta ja arvostusta sekä kehittää alan toimintaympäristöjä vahvan paikallistoiminnan, kattavien yhteistyöverkostojen ja aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun avulla.
