Liiton säännöt

Voimassaolevat säännöt

Voimassaolon alku: 16.01.2026 15:18:37

1 § LIITON NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE

Yhdistyksen nimi on Kotitalousopettajien liitto ry, ruotsiksi Hushållslärarnas förbund rf. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.

2 § LIITON TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Liiton tarkoituksena on edistää jäsentensä asiantuntijuutta ja yhteenkuuluvuutta sekä valvoa heidän yhteiskunnallisia ja ammatillisia etujaan. Liiton tarkoituksena on kehittää ja edistää kotitalousopetusta sekä kotitalousalan opetusta ja tutkimusta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto järjestää jäsenilleen vuosi- ja muita kokouksia, koulutusta, opintomatkoja, juhlia ja muuta vastaavaa toimintaa sekä ylläpitää julkaisu- ja tiedotustoimintaa sekä alaansa liittyvää yleistä valistustoimintaa. Liitto tekee aloitteita ja kannanottoja sekä pitää yhteyttä toiminnan kannalta tärkeisiin järjestöihin ja muihin tahoihin.

Liitto voi kuulua jäsenenä kansallisiin ja kansainvälisiin alan järjestöihin. Liittymisestä tai eroamisesta päättää hallitus.

Liitto voi suorittaa toimintansa tukemiseksi varojen keräystä sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja muuta omaisuutta.

Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille eikä sen tarkoitus saa muutenkaan muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.

3 § LIITON JÄSENYYS

Liiton jäseniä voivat olla:

  1. jäsenyhdistykset
  2. henkilöjäsenet
  3. kannattajajäsenet
  4. kunniajäsenet.

Henkilöjäseniksi voivat liittyä kotitalousopettajat, kotitalousopettajan koulutuksen suorittaneet kasvatustieteen kandidaatit tai maisterit, kotitalousalan ammatillisen opettajankoulutuksensuorittaneet henkilöt, muuten kotitalousopettajan työhön pätevöitynyt henkilö tai kotitalousopettajaksi opiskeleva opiskelija.

Liiton jäsenyhdistyksiä voivat olla rekisteröidyt paikalliset kotitalousopettajayhdistykset. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus yhdistyksen hakemuksesta.

Kannattajajäseniä voivat olla luonnolliset henkilöt tai oikeuskelpoiset yhteisöt. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus hakemuksesta.

Liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi kotitalousalalla erityisesti ansioituneita henkilöitä tai henkilöitä, jotka ovat ansiokkaasti toimineet liiton ja sen tarkoitusperien hyväksi.

Entiset jäsenyhdistykset säilyttävät jäsenoikeutensa.

4 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Henkilö-, kannattaja- tai kunniajäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti. Jäsensuhde lakkaa sen vuoden lopussa, jolloin eroilmoitus on annettu.

Henkilöjäsenen, joka ei vuoteen ole maksanut jäsenmaksuaan, katsoo hallitus päätöksellään eronneeksi liitosta.

Jäsenyhdistyksen katsotaan kuuluvan liittoon niin kauan kunnes se tekee yhdistyskokouksessaan ero- tai lopettamispäätöksen ja ilmoittaa siitä kirjallisesti.

Jäsen, joka on toiminnallaan loukannut hyviä tapoja tai vaikeuttanut liiton toimintaa, voidaan erottaa liitosta. Erottamisesta päättää hallitus.

5 § JÄSENMAKSUT

Henkilöjäsenet sekä kannattajajäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus, kantotapa ja -aika määrätään edellisen kalenterivuoden syyskokouksessa. Maksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Liiton ja sen alaisten yhdistysten kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua, ellei hän ole valinnut olla myös henkilöjäsen.

Liitto perii ja kantaa jäsenmaksut keskitetysti omilta jäseniltään sekä jäsenyhdistystenjäseniltä. Liitto tilittää yhdistyksille näiden osuudet jäsenmaksusta.

6 § RYHMÄN PERUSTAMINEN JA PURKAMINEN

Liiton alaisuuteen voidaan perustaa toiminnallisia ryhmiä, jotka eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ryhmän voi perustaa vähintään viisi (5) henkilöjäsentä liittohallituksensuostumuksella.

Ryhmän toiminta perustuu liiton sääntöihin ja liittohallituksen hyväksymään toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon.

Ryhmän purkamisesta päättää ryhmä itse tai liittohallitus, jos ryhmä ei enää toimi aktiivisesti tai sen toiminta poikkeaa liiton tarkoituksesta. Ryhmän varat jäävät ryhmän purkautuessa liitolle.

7 § RYHMÄN HALLINTO JA TOIMINNAN RAHOITTAMINEN

Ryhmän toiminnasta vastaa ryhmä tai sen asettama yhteyshenkilö.

Ryhmä voi halutessaan määrätä vuotuisen osallistumismaksun, jonka liitto kerää jäsenmaksun yhteydessä. Ryhmä voi hakea liitolta avustusta toimintaan.

8 § HALLITUS

Liiton toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu liiton kokouksessa valittu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä 4-5 varsinaista jäsentä ja 1-3 yleisvarajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtaja voidaan valita enintään kolmeksi kaksivuotiskaudeksi peräkkäin.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Vuosittain erovuorossa on 1/2 tai lähinnä 1/2hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Ensimmäisenä vuotena tai hallituksen koonmerkittävästi kasvaessa erovuoroisuus määrätään sopimalla tai tarvittaessa arvalla niin, että tulevana vuonna erovuorossa on 1/2 tai lähinnä 1/2 hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä.

9 § HALLITUKSEN KOKOUKSET

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajankutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on paikalla.

Hallituksen kokouksiin voidaan osallistua fyysisesti, etäyhteydellä tai hybridimuotoisesti. Etäosallistuminen tapahtuu hallituksen määrittämällä tavalla.

Hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaalissa, jossa arpa ratkaisee.

10 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Liiton hallitus:

  • valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä tarpeen mukaan muita toimihenkilöitä
  • edustaa liittoa ja vastaa sen taloudenhoidosta sekä juoksevista asioista
  • koolle kutsuu liittokokoukset ja valmistelee niissä käsiteltävät asiat
  • valvoo liiton kokousten tekemien päätösten noudattamista
  • hoitaa liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä perii jäsenmaksut
  • ottaa liitolle tarpeelliset toimihenkilöt ja päättää heidän palkkauksestaan
  • asettaa tarvittaessa avukseen toimikunnat
  • nimeää liiton edustajat eri järjestöihin ja päättää niihin liittymisestä tai eroamisesta
  • huolehtii liiton vuosikertomuksen ja tilien laatimisesta sekä tilien tarkastuttamisesta
  • laatii ehdotukset liiton talousarvioiksi ja toimintasuunnitelmaksi
  • suorittaa muut liiton toiminnan edellyttämät tehtävät.

Hallitus voi päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä.

11 § LIITON NIMEN KIRJOITUS

Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä toiminnanjohtajan kanssa tai muun liiton hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa.

12 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Ne, vuosikertomus sekä liittohallituksen ja liitonkokousten pöytäkirjat on jätettävä tilintarkastajalle tarkastettavaksi viimeistään kuukauttaennen kevätkokousta.

Tilintarkastajien kertomuksen on oltava valmiina kahden (2) viikon kuluttua tilien ja hallituksen kertomuksen jättämisestä tilintarkastajille.

13 § LIITON KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Liiton kokoukset kutsuu koolle liittohallitus. Kutsun kevät- ja syyskokouksiin hallitus tiedottaa vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokouspäivää. Kokouskutsu lähetetään jäsenille sähköpostilla siihen osoitteeseen, joka on liiton jäsenrekisteriin annettu. Ylimääräiseenkokoukseen samalla tavalla vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

14 § LIITON KOKOUKSET

Liiton varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous viimeistään huhtikuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa, hallituksen määräämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Liiton kokouksiin voidaan osallistua fyysisesti, etäyhteydellä tai hybridimuotoisesti. Etäosallistuminen tapahtuu hallituksen määrittämällä tavalla. Etäosallistumisen tulee mahdollistaa jäsenten yhdenvertainen osallistuminen ja äänestäminen.

Ylimääräinen liiton kokous pidetään, kun hallitus pitää sitä tarpeellisena, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. esitetään liittohallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta
  2. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
  3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
  2. Päätetään jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle.
  3. Valitaan joka toisena vuotena liiton puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
  4. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä.
  5. Päätetään puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja tilintarkastajan palkkiot.
  6. Valitaan hallituksen jäsenet ja yleisvarajäsenet.
  7. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. Tilintarkastajaksi voidaan valita myös tilintarkastusyhteisö, jonka piiristä nimetään vastuullinen henkilö

Kummassakin kokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäväksi muut asiat, jotka hallitus esittää sekä sellaiset asiat, jotka jäsenet ovat kirjallisesti vähintään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta hallitukselle tehdyllä ilmoituksella esittäneet varsinaisessa liiton kokouksessakäsiteltäviksi.

15 § ÄÄNIOIKEUS LIITON KOKOUKSISSA

Henkilöjäsenillä on yksi (1) ääni liiton kokouksissa. Äänivaltaa käyttää henkilöjäsen itse. Äänioikeutta ei voi siirtää toiselle henkilölle tai yhdistykselle. Äänioikeus on voimassa vain, jos jäsenmaksut on maksettu ajallaan.

Jäsenyhdistysten äänivalta liiton kokouksissa määräytyy seuraavasti:

  • 10 ääntä ensimmäisestä alkavasta 50 jäsenestä
  • 10 ääntä jokaisesta seuraavasta alkavasta 100 jäsenestä.

Äänimäärä perustuu kokousta edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmäärään. Jäsenyhdistyksen kokousedustajan tulee esittää kirjallinen valtakirja.

Kannattajajäsenillä on oikeus lähettää edustaja liiton kokouksiin. Näillä edustajilla on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa.

Kunniajäsenellä on puheoikeus liiton kokouksissa, mutta ei äänivaltaa, ellei hän ole myös henkilöjäsen.

Äänestys suoritetaan vaadittaessa suljetuin lipuin.

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

16 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tehdään liiton kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

17 § LIITON PURKAMINEN

Liiton purkamista tarkoittavaan päätökseen vaaditaan kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöannetuista äänistä kahdessa (2) perättäisessä liiton kokouksessa, jotka pidetään vähintään yhden (1) kuukauden väliajoin.

Jos liitto päätetään purkaa, on sen varat käytettävä johonkin liiton toimintaa lähellä olevaan yleishyödylliseen tarkoitukseen sen mukaan kuin liiton viimeinen kokous päättää. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.