Alakoulun arvioinnista ja ideoita opetukseen

Kuva: Andrzej Rembowski Pixabaystä

Opetushallitus teki viime lukuvuonna tarkennuksia opetussuunnitelman lukuun 6 Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa. Tämä liittyy kokonaisuudistukseen, jossa numeroarvosanat annetaan kaikille oppilaille 4. vuosiluokasta alkaen. Valtakunnalliset arviointikriteerit kotitalouteen vuosiluokalle 6 ovat vasta tekeillä, joten kunnissa ja kouluissa on jouduttu tekemään omia opetussuunnitelmia ja arviointikriteereitä.

Vantaalla kotitaloutta opetetaan yhtenä taito- ja taideainevalinnaisena myös vuosiluokilla 4–6, joten numeerinen arviointi vaaditaan myös yhden lukukauden kestoisesta opintokokonaisuudesta. Opetuskertoja on lukukauden aikana yleensä vain noin 18, joten se tuo myös arviointiin omat haasteensa.

Vantaan opetussuunnitelmassa (katso täältä >>) on huomioitu kotitalouden kolme sisältöaluetta ja tavoitteita on vuosiluokkaistettu. Työskentelyn arviointi on osa arviointia, ja se onkin olennainen osa kotitalouden arviointia.

Mielestäni jokaisen alakoulussa kotitaloutta opettavan on syytä perehtyä myös päättöarvioinnin kriteereihin, jotta yläkouluun siirryttäessä myös oppilailla olisi realistinen käsitys kotitalouden arvioinnista.

Itse arvioin ensimmäisen kerran numeerisesti vuosiluokkia 4–6 joulun 2021 väliarviointiin. Ohjenuorana pidin arvosanaa 8 eli tällöin oppilas on saavuttanut ne tavoitteet, jotka opetussuunnitelmaan on kirjattu. Usein juuri työskentelytaidot toivat eron, jos arvosana oli 7 tai 9. Mielestäni jokaisen alakoulussa kotitaloutta opettavan on syytä perehtyä myös päättöarvioinnin kriteereihin, jotta yläkouluun siirryttäessä myös oppilailla olisi realistinen käsitys kotitalouden arvioinnista.

Kun uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2016, loimme meidän yhtenäiskouluun kolme tuntisuunnitelmarunkoa. Samana lukuvuonna kaikille 4.–6.-luokkalaisille opetetaan siis samoja sisältöjä, joten oppilaalla on mahdollisuus opiskella jopa kolme erilaista kotitalouden jaksoa koulussamme. Vuosisuunnitelma keventää niin suunnittelutyötä kuin raaka-ainetilauksiakin.

Kolme tuntisuunnitelmarunkoa:

• Vuosi 1 > lv 2016–2017  + lv 2019–2020 > “letut”
• Vuosi 2 > lv 2017–2018 + lv 2020–2021 > “pinaattiletut”
• Vuosi 3 > lv 2018–2019 + lv 2021–2022 > “munakas”

Joka vuosi käsittelemme samoja teemoja ja harjoittelemme samoja taitoja, mutta niistä on erilaisia sovelluksia jokaiselle vuodelle. Tässä muutamia Kartanonkosken koulussa käytössä olleita tunti-ideoita:

Ruuan reitti ja retket

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruuan-reitti-ruokakasvatusta-alakouluille

Vuosi 1: Maidon ja vihannesten reitti

erilaisten maitopurkkien tutkiminen, kaupparetki ja hintojen etsiminen

Vuosi 2: Kananmunan reitti

keitetyt kananmunat, (trangiaretki > puuron keittäminen)

Vuosi 3: Lihan ja viljan reitti

maatilavierailu Haltialaan, viljojen tunnistaminen, Maatalousmuseo Sarka > https://www.sarka.fi/talonpojan-selviytymispeli/

Työpistetyöskentely

Makukoulu

https://ruukku.org/makukoulu/

Vuosi 1:

näkö (päärynämehu + värjäys, perusmaut (sokeri, sipsi, puolukka, aurinkokuivattu tom. , kaakao)

Kuulo (rapinapurkit) & haju (tuoksupurkit)

Vuosi 2:

tunto & lämpötila > pohditaan, mitä ruokia syödään kylminä, kuumina tai sekä että. Maistiaiset: Banaani (tuore, pakastettu, kuiva), Reilu kauppa + oppitunnilla video Reilusta kaupasta

Veitsen käytön harjoittelu

• lohko > viipale > suikale > kuutio
• leikkuulautoja, kuorimaveitsiä, juuresveitsiä, leikkuuveitsiä, sanomalehteä biojätteen keräämistä varten

Tunti-ideoita ilman kotitalousluokkaa

Kouluruokailu

• kouluravintolan somistaminen, lautasliinojen taittelu
• tarjoilijana lounaalla & pöytien pyyhkiminen
• http://www.elo-saatio.fi/blog/2019/06/27/kouluruokailu-suomessa/

Kaksi mikroaaltouunia > 16 – 20 mukikakkua 90 minuutissa

• pareittain tehdään taikina
• yksi kahvikuppi kerrallaan kypsennetään

Herneenversojen kasvattaminen

---

---