Lausunto ehdotuksesta Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi

Oikeusministeriö on pyytänyt Kotitalousopettajien liitto ry:ltä lausuntoa ehdotuksesta Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi.

1. Mitä suomalaisten talousosaamiseen liittyviä tilanne- tai olosuhdetekijöitä olisi erityisesti otettava huomioon kansallisessa talousosaamisen strategiassa?

Nuorten käsitys oman talouden hallinnasta, sekä ymmärrys rahan ostovoimasta on häilyvää. Digitalisaation myötä käsitys käytettävissä olevan rahan määrästä on hämärtynyt. Tämä tulee selvästi esille kotitalousopetuksessa, jossa lähes joka tunti käsitellään oman talouden hallintaa jostain näkökulmasta. Nuoret eivät ymmärrä koteihin hankittujen raaka-aineitten ja tavaroiden arvoa, saati sitä mitä vanhempien on täytynyt tehdä ennen hankintoja.

Muuttuva taloudellinen ympäristö asettaa haasteita opettajille, jotka eivät automaattisesti saa täydennyskoulutusta. Lisäksi, täydennyskoulutuksiin ei kaikkien ole mahdollista osallistua, kuntien sijaiskielloista johtuen.  Ehdotuksessa todetaan suunnitelmallisen ja tavoitteellisen opetuksen parantavan talousosaamista ja näin ollen luovan hyvinvointia yhteiskuntaamme. Kotitalousopetuksen sisältöalueista “kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa” keskittyy juuri tähän, mutta valitettavasti tuo sisältöalue joudutaan useissa kouluissa käymään läpi vain muutamien oppituntien aikana, jolloin oivalliset käytännön harjoitukset eivät toistu ja oppilas ei ennätä omaksua ja siirtää käytännön arkeen näitä tärkeitä tietoja ja taitoja. Kouluissa siis on enemmän kapasiteettia järjestää laadukasta opetusta, kuin mihin tällä hetkellä tuntikehykset antavat myöten ja juuri tätä tulisi tarkastella vielä uudestaan.

2. Onko strategiaehdotuksessa huomioitu kaikki strategian kannalta tärkeät osa-alueet (ehdotuksen sivu 5)?

Kotitalousopettajien liitto haluaa korostaa opettajien täydennyskoulutuksen merkitystä. Haluamme korostaa myös kotitalousopetuksen käytännönläheisen taloustaitojen opettamisen merkitystä niin ala- kuin yläkouluikäisten oppimiskyvykkyyden näkökulmasta.

Alakouluissa on mahdollista valinnaisessa kotitaloudessa opettaa ja käydä läpi talousosaamisen teemoja. Yläkoulussa kuluttaja- ja talousosaaminen tulee opetussuunnitelman mukaisesti automaattisesti kotitaloustunneilla käytännön harjoitusten kautta.  Se mitä ei ole huomioitu ja nuorten oman elämän kannalta merkittävä vaihe – siirtyminen yläkoulusta toisen asteen opintoihin ja sen mukanaan tuomat haasteet: kasvava kiinnostus oman talouden hoitoon ja ylläpitoon, kasvava tarve itsenäistyä myös taloudellisesti ja epävarmuus poiketa median luomasta mielikuvakuluttajan roolista.

3. Onko strategiassa mainitut tavoitteet mielestänne realistisia ja toteuttamiskelpoisia strategian toimintakautena?

Kansalaisten talousosaamisen parantaminen: vaatii enemmän kuin viisi vuotta, mutta kohdentamalla toimenpiteet juuri talouttaan haltuun ottavien opettamiseen ja kouluttamiseen aina vuosi vuodelta uudestaan, saavutettaisiin enenevässä määrin määrällisesti paremmin talouttaan hallitsevia.

Talousosaamisen merkityksellisyyden ymmärtäminen omalle elämälle: Tämä vaatii enemmän kuin koulutusta ja opetusta.

4. Strategian toimikaudeksi ehdotetaan korkeintaan viittä vuotta. Onko se mielestänne sopiva pituus strategialle?

Kyllä. Ennen strategian päättymistä tulee kuitenkin luoda uusi strategia, jotta jo saavutettu taso tavoitteista voidaan säilyttää ja tehdä uudet toimenpide-ehdotukset. 5- vuotinen strategia on suhteellisen lyhyt ja tavoitteisiin pyrittäessä täytyy muistaa jatkon olevan tarpeen.

5. Mitä asioita tulisi huomioida talousosaamisen koordinoinnissa?

Jo olemassa olevien toimijoiden keskinäiset yhteistyömallit (esim. KKV ja Kotitalousopettajien liitto tekevät jatkuvasti yhteistyötä juurikin opettajien täydennyskoulutuksen osalta) ja niiden monipuolistaminen.

Asiantuntijatiedon esille tuominen – tästä esitetty sivusto olisi toimiva, mutta samalla haasteellinen. Eri toimijoita ja heidän yhteistyösivustojaan on jo paljon, joten tämän täytyy olla merkittävän näkyvä ja toimiva.

6. Miten strategian ja koordinaation toteutuksessa varmistetaan kaikkien toimijoiden osallisuus?

Selkeä aikataulu ja raportointi, sekä riittävä tiedonkulku läpi organisaation on oleellista.

7. Strategian oleellinen osa on toteuttamissuunnitelma, jossa määritellään strategiakauden pituus, rakenne ja sisältö sekä toiminnan laadun ja puolueettomuuden varmistaminen. Lisäksi strategiassa määritellään yhteistyössä toimijaverkoston kautta alatavoitteet talousosaamisen osa-alueille. Pitäisikö toimintasuunnitelmassa huomioida edellä mainittujen lisäksi myös muita asioita?

8. Mitä vahvuuksia ja heikkouksia näette esitetyssä organisointimallissa (ehdotuksen sivu 14)?

Laajan verkoston ongelmana on kaikkien tahojen kuulluksi tuleminen ja toiminnan säilyttäminen selkeänä ja asiantuntevana. Mitä enemmän jäseniä verkostossa on, sitä laajemmin ja täsmäiskuin voidaan teemat ottaa valtakunnallisesti esille. Tiedon säilyminen muuttumattomana tulee varmistaa kun mukanan on useita toimijoita.

9. Onko teillä jotain muuta kommentoitavaa kansallisesta talousosaamisen strategiasta?

Kotitalousopettajien liitto ry on oman oppiaineensa luonteen mukaisesti mukana varmistamassa talousosaamisen parantumista. Taitoaineena, tiedon siirtyminen käytäntöön vaatii harjoitusta ja se toteutuu oppiaineessamme.

On varmistettava, että jokainen opettaja varhaiskasvatuksesta alkaen on perillä asian merkityksellisyydestä. Opettajille on taattava täydennyskoulutusmahdollisuudet ja varmistettava koulutuksen olevan kohdistettu kullekin opettajaryhmälle oikein.