Työskentelen Brasiliassa ravitsemusasiantuntijana Federal Institute of Mato Grosso, Campus Juína -koulussa. Se on kansallinen toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Koulussa tarjotaan kuusi ateriaa päivässä, sillä osa oppilaista asuu kampuksella. Päiväopiskelijat voivat nauttia kolme ateriaa päivässä: aamun välipalan, lounaan ja iltapäivän välipalan. Ravitsemusasiantuntijana vastaan kaikista kouluruokailuun liittyvistä toimista kuten suunnittelusta, organisoinnista, johtamisesta, ohjaamisesta sekä arvioinnista.
Brasilian kansallinen kouluruokaohjelma (The National School Food Program (PNAE, portugalinkielinen akronyymi) perustuu lainsäädäntöön, joka turvaa kouluruoan kaikille julkisesti rahoitetuissa kouluissa opiskeleville koululaisille 200 koulupäivänä vuodessa. Ohjelman toteutuksesta vastaa itsenäinen koulutuksen kehittämisorganisaatio osana opetusministeriötä.
Kouluruokaohjelman puitteissa toteutetaan päivittäin 50 miljoonaa ateriaa, jotka ovat yli 8000 ravitsemusalan asiantuntijan suunnittelemia. Toteutusta valvoo 80 000 kouluruokaohjelman jäsentä. Tavoitteena on turvata ohjaus terveellisiin ruokatottumuksiin ruokakasvatuksen avulla sekä tarjota läpi koko kouluvuoden maksuttomat ateriat, jotka vastaavat oppilaiden ravitsemuksellisiin tarpeisiin esikoulusta lukioon. Koulussa voidaan tarjota yhdestä kolmeen ravitsemuksellisesti tasapainoista ateriaa, huomioiden sopiva energiansaanti sekä tarvittava mikro- ja makroravintoaineiden määrä. Huomio kiinnitetään myös oppilaan ikään, koulunkäynnin haavoittuvuuteen, oppilaan koulupäivän ajankohtaan (aamu-, keskipäivä-, iltapäivävuoro tai koko päiväinen) sekä oppilaan luokka-asteeseen.
Kouluruokaohjelman ruokalistat pohjautuvat tuoreisiin raaka-aineisiin. Sokerilla makeutetut virvoitusjuomat ovat kiellettyjä. Pitkälle jalostettujen, voimakassuolaisten ja runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävien elintarvikkeiden määrää on rajoitettu. Lisäksi kouluruokalainsäädäntö velvoittaa kouluruoan järjestäjiä tekemään vähintään 30% elintarvikehankinnoista paikallisilta pienyrittäjiltä.
Koska työkokemukseni on kouluruokailusta, päätin että väitöstutkimukseni tulee ehdottomasti liittyä kouluruokailuun. Tutkinkin tekijöitä, jotka vaikuttavat kouluruoan syömiseen brasilialaisten nuorten keskuudessa, sillä on huomattu, että huolimatta kouluruoan maksuttomuudesta oppilaat eivät syö koulun tarjoamaa ruokaa. Tutkimuksessa havaitsimme, että yksi tekijä tähän on kouluruokailuympäristö, jossa on tarjolla yksityisen kahviloiden palveluita sekä virvoitusjuoma-automaatteja. Tämä onkin ero, jonka havaitsin verrattuna suomalaisiin kouluravintoloihin.
Väitöstutkimuksessani analysoin myös kouluruoan syömisen yhteyttä yleisiin terveellisen ja epäterveellisen ruoankäytön indikaattoreihin brasilialaisnuorten keskuudessa. Tulokset osoittavat, että päivittäinen kouluruoan syöminen oli yhteydessä terveellisen ruoan kulutukseen myös koulupäivän ulkopuolella. Kouluruokaa syömättömät nuoret puolestaan kuluttivat enemmän epäterveelliseksi luokiteltuja elintarvikkeita.
Toinen kiinnostava asia, jonka huomasin Suomen vierailullani, oli terveellisten ja epäterveellisten ruoka-aineiden kulttuurisesti erilaiset määrittelyt. Esimerkiksi Suomessa leipää ja maitoa nautitaan joka päivä lounaan yhteydessä ja tätä pidetään terveellisenä ruokailutapana. Brasiliassa näitä pidetään suositeltavina vain pieninä määrinä. Sen sijaan riisiä ja papuja pidetään välttämättöminä jokapäiväisellä lounaalla Brasiliassa.
Tutkijavierailuni aikana tutustuin kouluruokailun järjestämiseen kouluilla käytännössä, opiskelin lisää suomalaisesta koulujärjestelmästä ja opetin tuleville kotitalousopettajille yliopistolla muun muassa brasilialaisista ravitsemussuosituksista ja ruokakulttuurista. Sain mahdollisuuden myös osallistua kansainvälisen kouluruokailukoalition järjestämään kouluruokailua käsittelevään kokoukseen Ulkoministeriössä Helsingissä. Työnteon ohella vierailin muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa talvisessa lapissa, harrastin ahkerasti avantouintia ja yritin bongata mahdollisimman paljon revontulia.
Yhteenvetona voin todeta, että vaikka Suomen ja Brasilian välillä on tiettyjä eroja, kouluruoka on kuitenkin selkeästi järjestetty ja keskeinen osa koulujärjestelmää kummassakin maassa. Olen äärimmäisen kiitollinen, että minulla oli mahdollisuus tulla Suomeen, ja oppia paljon, myös väitöstutkimukseni ulkopuolelta.
Teksti: Mendalli Froelich & Sanna Talvia
Käännös: Hille Janhonen-Abruquah
Mendalli Froelich päätyi Suomeen tutkijavierailulle, sillä häntä kiinnosti Suomen kouluruokailujärjestelmä. Lisäksi hän oli tietoinen suomalaisten koululaisten hyvästä menestyksestä PISA-arvioinneista. Vierailun isäntänä toimi Itä-Suomen yliopiston kotitaloustieteen oppiaine. Siellä yliopistonlehtori Sanna Talvia on tehnyt tutkimusta kouluruokailusta pohjoismaissa.
Kotitalousopettajien liitto ry on kotitalousalan oma yhteisö ja edunvalvoja, joka edistää jäsenten ammatillista osaamista, laajentaa alan tunnettuutta ja arvostusta sekä kehittää alan toimintaympäristöjä vahvan paikallistoiminnan, kattavien yhteistyöverkostojen ja aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun avulla.
